Palvelutarpeeseen vastataan investoinneilla

Julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 2.4.2023

Leena Tiitto (KS 26.3.) kirjoitti mielenterveyspalveluiden investoinneista, joilla saadaan noin viisinkertainen säästö palveluihin käytettyyn summaan verrattuna. Tämä oli vain yhden sektorin esimerkki siitä, millaisia mahdollisuuksia menetämme, jos seuraava hallitus ei investoi sote-palveluihin. Päätöksentekoon tarvitaankin laajempaa ymmärrystä siitä, mitä ennaltaehkäisyllä ja uusilla palveluratkaisuilla voidaan saavuttaa talouden ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

Työ- ja elinkeinoministeriö sekä työmarkkinakeskusjärjestöt julkaisivat tällä viikolla Suomen suunta -hankkeen yhteiset hallitusohjelmasuositukset tuottavuuden ja työpanoksen kasvun varmistamiseksi. Raportissa huomautetaan, että työkyvyttömyys maksaa Suomelle vuosittain vähintään 24 miljardia euroa. Julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen eli palvelujen tehokkaampi ja nopeampi toiminta parantaisi siis myös julkista talouttamme. On kuitenkin harhaluulo, että tulevaisuudessa samalla budjetilla päästään julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa parempiin tuloksiin.

Suomi ikääntyy vauhdilla. Ympärivuorokautisen palveluasumisen paikat ovat jo nyt niin täynnä, että päivystyksien vuodeosastot ruuhkautuvat ikäihmisistä, joille ei ole muuta paikkaa, mihin mennä. Ilman lisärahoitusta jonojen purkaminen on käytännössä mahdotonta. Tulevaisuudessa ikäihmisten palvelutarve kasvaa entisestään, jolloin tarvitsemme uudenlaisia ratkaisuja palvelujen tehostamiseksi ja saatavuuden parantamiseksi. Pitkäjänteisen tutkimus- ja kehitystoiminnan lisäksi on toteutettava kokeiluja, kuten veloituksettomien silmälasien tarjoamista ikäihmisille.

Helsingin yliopistollinen sairaala aikoo lähettää lapsipotilaita Tanskaan sydänleikkaukseen, koska täällä ei ole riittävästi henkilökuntaa hoitojonon purkamiseen. Sote-alan työvoimapulaa ei voidakaan irrottaa tuottavuustavoitteesta. Palvelujen ylläpitäminen ja tehostaminen vaatii osaavaa henkilökuntaa, jolla on kykyä ja jaksamista läpiviedä organisaatiomuutoksia. Esimerkiksi digipalveluita ei voida kehittää ilman, että työntekijät ovat tiiviisti edustettuna ideointivaiheesta alkaen. Työvoimapulan ratkaisemiseksi tarvitaan sekä joustavampia koulutusratkaisuja, reiluja työehtoja että työperäistä maahanmuuttoa.

HUS-yhtymän lähipalvelu- ja integraatiolautakunnan jäsen

Vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas

Katja Ylisiurua